Wilbarger-terapiapainaharja kahvalla

Patricia Wilbarger, MEd, OTR, FAOTA, kehitti Wilbarger-protokollan ja Wilbarger-terapiaharjan vähentämään sensorista ja taktiilista puolustautuvuutta. Taktiilinen puolustautuvuus on yleistä autisminkirjon lapsilla sekä niillä, joilla on sensorisen prosessoinnin häiriö. Kosketusherkkyys voi aiheuttaa pelkoa tai vastustusta kosketusta kohtaan, vaikeuksia siirtyä toiminnasta toiseen ja/tai väsymystä.

Wilbarger-protokollasta ei ole paljon dokumentoitua tutkimusta. Monet autismikirjon lasten vanhemmat ovat kuitenkin raportoineet, että Wilbarger-harjaustekniikan käyttö on vähentänyt sensorista puolustautuvuutta ja ahdistusta. Wilbarger-protokollan mahdollisia hyötyjä voivat olla parantunut kyky siirtyä päivittäisten toimintojen välillä, parantunut keskittymiskyky, vähentynyt kosketuksen pelko tai epämukavuus, parantunut koordinaatio ja itsesäätely.

Koko rutiini kestää yleensä vain 2–3 minuuttia. Terapian ensimmäinen vaihe on pehmeän muovisen Wilbarger-harjan tai terapiaharjan käyttö, jota vedetään lapsen iholla erittäin lujalla paineella; se on kuin syväpainehieronta. Harjaus aloitetaan käsistä ja jatkuu jalkoihin. Kasvoja, rintaa ja vatsaa ei koskaan harjata, koska ne ovat herkkiä alueita, jotka voivat aiheuttaa haitallisia reaktioita. Harjausterapiaa suositellaan aluksi 2 tunnin välein silloin, kun lapsi on hereillä. Terapeutit arvioivat harjauksen tason yleensä uudelleen kahden viikon jälkeen. Silloin he voivat muokata ohjelmaa. Harjausta jatketaan niin kauan kuin henkilö hyötyy siitä.

Harjausterapian jälkeen terapeutit voivat myös määrätä hellävaraisia nivelkompressioita olkapäille, kyynärpäille, ranteille, sormille, lantiolle, polville/nilkkoille ja rintalastalle kymmeneen laskien. Nivelkompressioita voi antaa myös itselleen tekemällä hyppyjä, punnerruksia tai hyppimällä trampoliinilla.

Huomautus: On erittäin tärkeää, että Wilbarger-protokollaa noudatetaan oikein. Vanhempien, jotka haluavat kokeilla tätä terapeuttista tekniikkaa ASD- tai SPD-lapselleen, tulisi keskustella toimintaterapeutin kanssa ja saada asianmukainen koulutus.